Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2526272829301
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

RSS

Instagram
 Naistenviikossa mennään
19.07.2018 14:10 | Marska

Lainaus kesälukemisen takakannesta: Toiset meistä menevät rikki jäämällä, toiset lähtemällä, ja tässä minä olen, enkä tiedä kumpaan ryhmään kuulun. Harnio Tua: Ne jotka jäävät

Miten paljon elämässä on ihmisten väärinkäsitystä, harhaa ja omaa sisäistä pahaa oloa, joka purkautuu milloin mihinkin ja mitenkin? Olen saanut tutustua elämässäni ihmisiin joiden tuntemisen jälkeen saa olla varuillaan: syytöksiä, pettymystä, epäilystä, mitä kummallisempia juonenkäänteitä... Kaikkea hyvää vain kaikille elävien kirjoissa oleville – elämä ei ole uusintaa ja pelikaverit sekä -paikat muuttuvat ja kokoonpanojakin puntaroidaan ja pelaajakauppaa käydään valmennuskuvioista puhumattakaan. Pöntönhän pitää kestää kuten Himin Ville Valo toteaa kävi miten kävi ja oli miten oli. Sietäkää niin itseänne kuin toisiannekin – ainakin lapsianne mikäli näitä on liittoihinne siunaantunut. Kaikella kunnioituksella kaikkia ihmisiä kohtaan kaikkialla ei menneisyyttä voi enää elää uudelleen vaan joka aamu on avattava silmänsä ja käynnistettävä keho, mieli ja sielu tähän käsillä olevaan päivään. Ymmärtäkää itseänne niin ymmärrätte paljon helpommin muita ja kun vielä laittaa hyväksymisen peliin niin soppaa onkin turvallilsempaa ja varmempaa käydä hämmentämään oikein kunnon kauhalla olitte sitten ketäkin mitenkin lähellä tai kaukana. Älkää herranen aika sentään sortuko siirtämään lapsiinne omia odotuksianne olitte sitten minkä ikäisiä vanhempia tahansa. Lapsi on vain dna -tuotos ja kasvaessaan virikkeellisessä, luottavassa, rakastavassa ja kaikin puolin ainakin riittävän ravintorikkaassa ympäristössä valitsee itse niin kaverinsa, harrastuksensa kuin elämänurapolkunsa ja mahdollisen kumppaninsa perheenkin perustaen, jos niin on käydäkseen. Vain elämää…

 

Tokmannilla ei enää ollut crozeja alkuviikosta näitä käydessäni etsimässä, joten Kerdistä löytyi. Nyt parantelen jalkoja vanhojen ollessa roskissa ja jalkapohjassa kaksi ympyräkulumaa kävellessäni edelliset puhki ja vielä päkiänkin puolella on pari haavateippiä rupia. Kunnon ehjät jalkineethan ne pitäisi aina olla jalassa säällä kuin säällä. Palatessa ensin käydessäni muovisandaalien etsimisreissun välissä Prismasta koiralle kinkun haulla ja kylmän energiajuoman nuoremmalle tyttärelle itsekin ottaessa pari-kolme hörppyä napaten vielä pakastepitsan paistaa joskus (on nyt pakastimessa) nuorempi palautti eilen lukemani kirjalainan ja sen jälkeen suuntasimme uimaan Koulukadun uimarannalle, jonne oli joku muukin eksynyt. Niin oli paljon porukkaa ettei autoa ollut saada parkkiin. Pukukoppikin vilisi jalkoja, joten päädyin vaihtamaan uikkarini pujotellen hellemekon alle nuoremman tehdessä pikiniensä kanssa samoin shortseistaan huolimatta (miesten pukukoppiin ei vissiin parane mennä). Painelin uimaan laiturilta uudennihkeillä kengillä (ne jättäen odottamaan laiturilaudoitukselle portaiden viereen) hypäten jalat edellä veteen – en ihan pommilla, sillä jäi ottamatta käsillä polvista kiinni. Jos seuraavalla kerralla sitten ;) Nuorempi ei halunnut vielä ruokaa, jääköön auringonlaskuun. Keittelin kahvit tarjoten mangojääteetä sekä amerikkalaisia lettupannukakkuja jäätelön ja hedelmäpalojen kera. Pikku koira oli ottamassa päivätirsoja eteisen kenkien päällä ja oli iloinen nähdessään.

 

Yh-äitinä eläessä on pitänyt ruokaostoksissa penniä ja senttiä venyttää, joten totesinkin nuoremmalle olevani vähän tästä ehkä surullinenkin ja katuvainen, jos tyttöjen ihannemitat ovat pituuskasvun suhteen sen takia jääneet saavuttamatta. Maastahan se pienempikin ponnistaa, vaan keskikokoisiahan sitä ollaan niin äiti kuin tyttäretkin – pikku koiran ollessa hänkin enemmän s -kokoinen pikku hauveli kuin xs. 19 -vuotiaasta siis 29 -vuotiaaksi eli kymmenen vuotta tein sosiaali – ja hoitoalan hommia ensin käydessä kouluakin Jyväskylässä 1988 aloittaen erikoistumisen kehitysvammaistenohjaajaksi yleisjakson jälkeen valmistuen keväällä 1991. 1998 elokuussa päättyi perhevapaa ja en jäänyt opintovapaalle, vaikka merkonomikoulutuksen syksyllä ensin Haminan ammattiopistossa aloitinkin jatkaen tutkinnon loppuun Mikkelissä tammikuusta 1999 valmistuen toukokuussa 2000. Siinä ei olisi ollut mitään järkeä enää pitkittää jossain työpaikassa roikkumista, johon ei kuitenkaan koskaan tule palaamaan. Ensimmäisenä kesänä olin kesäopiskelija suorittaen espanjan kursssin. Bisneskurssi jäi alkutunteihin motivaation loppuessa, vaikka miten oli kesätöissä joku amerikkalainen professori ties mistä yliopistosta. Mitenkäs sitä rahaa tehdään? Entäpä toisinpäin miten osaat saaada rahan ’palamaan’? Mikä on hottia nyt – entä ensi vuonna? Mikä oli hottia sanotaan vaikka viisi vuotta sitten? Valmistuttuani hain silloinkin töitä pääsemättä muualle kuin oliko se vakuutusyhtiön toimistosihteerin haastatteluun Mikkelin torin varteen tulematta sitten valituksi ja toinen työhaastattelumatka olikin junalla Naistenklinikalle asti kantaHelsinkiin. Haastattelija totesi sihteerin tehtävän olevan lähinnä perheellisen kotirouvan sivutienestilisä isin tilipussin päälle äidin päästessä enimmistä kotihöyryistä tuulettumaan töihin, jolla yksinhuoltaja ei pääkaupunkiseudulla elä (asumiskulut, liikkuminen, lapsen/-sten päivähoitomaksut, ruoka, vaate, harrastus, matkustaminen, muu lomailu, vero, vakuutus, sairaus/lääkekulut… elämä kallis) Minkä verran sitä pitäisi tienata pärjätäkseen? Olen ollut siis nyt jo ellei paria työharjoittelua ja työlisyystuin tehtyä työpätkää, paria projektia sekä koeaikaa työtön työnhakija haluamatta enää ottaa osaa vammaistyöhön syystä että ei ainakaan tarvitse minua syyttää vääristä päätöksistä lakiin ja paikallisiin soveltamisiin vedoten, hoitovirheistä, yhteistyökyvyn puutteista ym. Jaksaisitko itse kuulla tätä ’sontaa’. Elämä on epäreilua ja jo terveenkin lapsen kasvatus on pitkäveteistä, tylsää, tuloksetonta, kallista ja aikaa vievää arjen puurtamista (pettymyksestä, odotuksien romahtamisesta toiseen; suotta maalaa taivaanrantaa kaikilla unelmien sateenkaaren sävyillä ennen kuin yksilö itse on tolpillaan suti kädessä häärimässä omaa taivaanrantaansa, ja juuri siinä huoltajan rooli onkin saattaa sikiö hyvän kehityksen myötä ensin syntymään ja sen jälkeen jaloilleen edeten tämän jälkeen koko lapsesta aikuiseksi kasvamisen ajan saadakseen hommansa tehtyä ja lapsen oikeasti aikuiseksi osalliseksi tästä yhteiskunnasta sen yhtenä täysivaltaisena pelinappulana hääräämässä kiinnostuksiensa ja valintojensa mukaisesti täysi -ikäisyydestä kuolemaansa saakka – saatikka sitten kun kyseessä on erityinen tapaus. Kenenkä vika lieneekin? Ja miten tässä tapauksessa odotukset ja toiveet ja lapsen kyky edistyä menee? Toisekseen on enemmän kuin tervettä yrittää suojella ja varjella käsiatopiaihottumaakin koskematta ’sontakasoihin’. Hoitakoon jokainen huoltaja, perhe, suku ym. omat vammaisensa, vanhuksensa ja vielä muut vajaakuntoiset kuten sairaat ja/tai tapaturmaisesti invalidisoituneet tutustuen maamme lainsäädäntöviidakkoon yrittäen luoda omia verkostojaan hyvin voidakseen ja toimeen tullakseen saaden asiansa hoidettua ja hyviä tukia sekä päätöksiä niiden eteen siellä missä asuukin lähirinkimäisesti. Ei ne suuret lupaukset ja sanat vaan arjen pienet teot ja hymyt auttavat eteenpäin oli tilanne mikä hyvänsä. Syödä, juoda, liikkua, nukkua ja peseytyäkin pitää ettei syöpäläiset villiinny – näistäkään täistä sun muista ei ihmispopulaatiot ole vieläkään päässeet eroon.

Se kuka humaltuu alkoholista, saa päänsä sekaisin huumeista, velkaantuu ja ottaa liian isoja riskejä saa maksaa oppirahansa kuka mitenkin. Missään ei ole turvallista – luulitko kirkon ja uskovaisten olevan luotettavia – ei sinnepäinkään. Kavallusta, paljastuksia, hyväksikäyttöä ym. syntejä on ja tulee varmaan olemaankin. Muusikkopiirissä heidän ajatuksiaan joskus kuunnellessa terassilla iltaa istuessa olen kohdannut eniten oikeasti balanssissa olevia ihmisiä – silloin vasta on annettavaa muille kun on itsensä kanssa sinut. Uskonnon, urheilun, talouden ja politiikan maailman ihmiset ovat jotenkin sellaisia noviiseja, pyrkyreitä, koko ajan itsensä ja ajankäyttönsä kanssa tuloksia takovia yli-ihmiskoneita, että toivoo vain rauhoittumista ja rentoutumista. Humanistiset ja matemaattis-luonnontieteelliset ihmiset ovat puolestaan epävarmoja ja itseään johdateltavia sekä herttaisia hyväntahtoisia kanssakulkijoita. Jotainhan sitä pitäisi kai sinun ja minunkin voida tehdä terveen papereissa toivottavasti kulkiessa laskujen maksamiskyvyn eteen – etujakin saa vaan kipukynnys on nyt ylitetty, kun keskimäärin ei aktiiviseksi luokiteltuna tippui ansiosidonnainen noin 20 €:lla per viikko – tankkaus tai ruokakassi raha joka hiton viikolta. Nuorempi ehdotti että ryhtyisin yrittäjäksi ja laittaisin paikallisen Mc Donald’sin tuohon entiseen Kellartoriin. Ja perheravintolahintataso on kohtuullista, brandy tunnettua ja ei kaupungissa ollut sitten 90 -luvun. Maauimala vielä tuohon viereen vanhaan junapuistoon Saimaan levävedessälillumisien sijaan niin johan olisi kaksi kohdetta kerralla tällä kylällä käydä Suomen suvessa.

Hyvää eilen alkanutta naistenviikkoa kaikille näiden raapustusten kera - nautitaan kesästä!

 


( Päivitetty: 19.07.2018 14:25 )

 - Marska | Kommentoi



 Tänään
05.07.2018 23:18 | Marska

Onpas ollut sateinen päivä, savolaisittain on jaksanut koko päivän sattoo tihhuuttoo. Kävin tytärteni kanssa Juvalla Narilassa mummoa tietämässä koiran kanssa vanhemman ollessa pitseriatöistä vapaalla. Paluumatkalla poikkesin sateisella hautausmaalla viemässä kesäisiä radanvieruskukkasia isälle ja siskolle, isovanhemmille, vauvatädille ja armeijaan menevälle sedälle hukkuessaan Huitukalla Juhannuksena ennen heinäkuun palvelukseen astumistaan oliko vuosi 1974, sekä vielä sukulaishaudallekin pääkäytävän varteen tyhjään hautamaljaan Hyötyynpään Nevajärven rantatilan asujille. Kaunis paikka ja lie edelleen asuttu, vaikka poikansa tämän on tainut myydäkin suvulta pois oman ikäluokkani poikien asustellessa toisen pääkaupunkiseudulla ja toisen Mikkelissä tietääkseni. Tytöt poikkesivat Juvan Supermarketissa karkkikaupalla ja mummo puolestaan antoi naapurin munia. Lisäksi nuorempi tytär kantoi isänsä matkalaukun yläkerran ullakolta aikoen tutkia sen sisällön kesälomaansa viettäessään. Vein puolestani eilen paistamani suklaakahvikakun sekä pieniä Moilasen piirakoita, munavoita, kahvia ja niittykukkasia mummon valkatessa yhdet kierrätykseen menevistä lenkkareista itselleen käypäisinä jalkaan. Meille liian pienet. Pussukka jäikin laittamatta vielä kierrätykseen ja tuli kannettua takaisin sisälle asti. Tiskattuani, parvekkeen siistittyäni ja kahvit valuteltuani tultuamme käväisin koiran kanssa iltapihalla. Illalla tulin oikea peukalo veressä lateksihanskoista huolimatta kukkia poimimasta radanvarrelta. Nuoruuden kihlattuni haastoi jotenkin sekavasti aina tuttavaperheensä ainokaisesta tytöstä, joka teinivuosinaan jäi rataosuudella junan alle menehtyen. Lie hautakumpu Talvisalossa, kuten nuoruuden poikakaverinkin vanhempineen ja isovanhempineen. Äitinsä vanhempien hauta on puolestaan Juvalla ja täällä lähistöllä ellei samassa haudassa jopa on myös setänsäkin. Millainen sää lie huomenna? Mökille emmekä Virtasalmeenkaan ajelleet, tytöt käyttivät koiran pihalla hakien mummolle postin ja penkoivat ullakon tavaroita toisen kerran tupasalta jalottelemaan mennessään. Koira haukkui kun tuuli avasi tuvan ulko-oven ja yläkertaan ei koira uskaltanut kiivetä, sinne kerran jäätyään uskaltamatta tulla alas. Lähtiessä aioin mennä ulkohuussiin mutta oli niin rehevöitynyt kasvusto, että tein puskapissit sireenin juureen. Karhunvadelmissa oli paljon raakileita kesän kasvattaa ja kypsyttää. 
Helmikuussa alkunsa saaneet lapset syntyvät marraskuussa ja kolme vanhinta sisarustani on näitä 'syyspoikivia' yhden serkkutytön kera. Muutoin sisarusten lapsina olemme maailmaan tulla tupsahtaneet kuka milloinkin ja pikkuveljeni tavoin toiseksi vanhimman setäni vanhempi tytär on juurikin päinvastaista 'poikimista' eli äitinsä saatu tiineeksi marraskuussa kekrinä, hirvipeijaisina, pikkujouluna tai ihan vain perusmarrasharmaana lapsen syntyessä seuraavan vuoden elokuussa. 
Nuoremman veljen vanhempi poika oli kihlannut tyttöystävänsä juhannuksena ja vanhimman veljeni vanhempi tytär odottaa toista lastaan tämän syntyessä loppuvuodesta ilmeisestikin juuri marrasharmailla, kunhan nyt vain kaikki sujuisi hyvin. Jouluna meitä on siis yksi pikku tuhisija lisää. Vennolle eli lapsuuskotiinikaan emme poikenneet kyläillessämme uutta perheenjäsentä Pirkko -heppaa kolmevuotiasta turpaan taputtamassa, sillä maitotilan iltalypsyaika oli käsillä kellon ollessa viidennellä tunnillaan. Toisen kerran. Mökille annoin peruspetarit viedä mökkiyöpyjien sängynsijaukseen. Serkkutyttöni isän nuoremman veljentytär oli ilmeisemmin tulossa nuorisonsa kanssa ja vanhempi tytärkin saattaa poiketa poikakaverinsa kanssa. Nuorempi tytär ei tykkää mökillä olosta vihaten itikoita. Itse kyllä tykkäisin saunoa ja uida, oleilla sekä takkatultakin polttaa, mutta pitää tästä nuoresta vielä huolta kantaa koiransa kera. Korillisen kaiken maailman papereita sysäsin tuvan uunin luukusta sisään palautellen puhtaan pyykin koria äidille, sillä vihreämuovisena punoksena näytti mummmon korilta. Papereissa oli tilinumeroita, vakuutusnumeroita, sotuja sun muita tietoja, joten ei oikein ollut lehtikeräykseen viedä.
Esteratsastuskisat Vuohimäessä ovat tuloillaan Opera Gamesseinä, Olavinlinnan suuren linnanpihan oopperaliveaariaillat alkavat olla käsillä jahka kenraalit ja ensi-illat on taputeltu alkaa kesän esitykset hioitumaan huippuunsa ennen pihan hiljenemistä talvikauden hiljaisempaan eloon ja menoon. Sulkavalla soudetaan ja Juvallakin oli jotain säpinää tai kemmakoita - mitä lie luvassa. 
Näin unta jossa paikallisen palloseuran bussilla menimme pitämään ensi vuonna elokuussa veljen tyttöni kanssa yhteisiä synttäreitä Turun Ruotsin laivalle. Menomatkalla jokaiselle kyytiläiselle annettiin risteilyohjelmasurvilorpussukka ja matkan edetessä oli kysymyksiä miten hyvin seurueeseen kuuluvat tiesivät juhlakaluista silmien väristä, ensimmäisistä poikakavereista, pahimmista teinimokista muihin mieltymyksiin. Laivalla menomatkailta oli 30 -vuotiaan buffeeillallista ja ilta huipentui iltaohjelman lomassa lemmenlaivameininkiin laivan kannella siis pian kahden lapsen isän kosintaan tämän näkyessä isolla tanssiravintolan screenillä. Paluumatkalla puolestaan istuttiin ala carte ravintolan viiden ruokalajin illallisella juomineen ja illan huipensi 50:sen eli minun duetto maailman esiesitys Antti Tuiskun kanssa. Pahoittelin amatöörimäisyyttäni vaan olimme kuitenkiin jo edellisenä iltana harjoitelleet biisin valmistuttua ettei ihan sentään vedetty sokkona suoraan nuoteista ja sanoista. Single oli menossa levytykseenkin, joten siitäkö se ura sitten urkenisi. Tomi Metsäkedon olisi pitänäyt esiintyä vaan Antti oli tullut tuuraamaan. Paluumatkalla tuli pokerikysymyksenä mikin kierrellesä, laulujen ja vitsien lennellessä siitä kummalla on enemmän ajokilometrejä alla - seurueen kuskilla vai velipojalla joka on raskasta rekkaa ammatikseen ajellut ja työkeikkoja heittänyt muutaman tässä vuosien varrella. Parhaiten visailussa veljen tytön kysymyksiin vastannut sai ruotsalaista kakkosööliä ja puolestaan minusta parhaiten tiennyt sai systembolagedin snapsiviinaa jokerikysymyksen onneikkaimman saadessa tallinnanpäiväristeilylahjakortin. Ja niin päättyi uni nuoremman tullessa selittämään kellon hänen mukaansa ollessa kymmenen aamupäivälllä, vaikka se oikein oli tulossa puoli kymmenen. Uusia huomenia ja unikuvia - mitä tällä unikanavalla onkin taas luvassa ja tulossa? 


( Päivitetty: 05.07.2018 23:33 )

 - Marska | Kommentoi



 Kohden uutta kuuta
13.06.2018 22:14 | Marska

Kohden uutta kuuta siirtyy kesäkuukin näin mustankuun yön alla. Eilen ajelin käydä nuoriksi naisiksi varttuneiden tytärten ja koiran kanssa Punkaharjulla vanhemman tyttären kummien luona kesäkylässä samalla 70 -vuotta kummitätinsä keväällä tultua nyt nähtyä ja pikku porukalla juhlittua. Söimme Harjun portissa, poikkesimme katsomassa aseman kesänäyttelyä ja kakkukahveilla kummiensa eläkepäiväkaksiossa, joka oli oikein sievä pesä. Routa ja kuivuus olivat vieneet hanhikit vai angervot tai mitkä lie perennat oven edestä. Tähän pensaiden keskelle kävisi niin pionit, saniaiset ja/tai kuunliljatkin nousten juuresta joka kesä kukoistamaan.

Illalla poikkesin Punkaharjulta tultuamme lenkillä kiertäen Pullinlahden ja hairahtuen Savonlinnan kristillisen opiston tonttia kiertämään ymmärtämättä mennä vierusasutuksen teille, josta olisi voinut hilpaista suoraan Poukkusalmeen. Otin uutta kurssia Pihlajaniemen koululle ja täältä yläkautta takaisin Kellarpeltoon.

Tänään koiraa aamupäiväpihalla käyttäessä kaivoin varastosta haravan ja haravoin enimpiä koivunoksia pois puun juurelta samalla pihaa siistien.

Kauppareissu tuli tehtyä ja kaapinsiivoaminenkin alkoi taas. Hölkkäsaunaa ennen pulahdin käydä uimassa Everlahdessa - lie ollut Suomi meloo -tapahtumapaikka nousemassa tänne, kun niin oli sen oloisia ihmisiä liikkeellä.

Murehtimalla ei tätä elämää saa yhtään pidemmäksi eikä helpommaksi vaan päinvastoin, luulosairauteen taipuvainen suomalainen ihmismieli olkoon taka-alalla ja kepein askelin sekä iloisin mielin vain eteenpäin. Iloinen olen tänään tästä omasta elämästäni – saa nähdä miten omintakeisesti tätä jatkan ja päätöksiä ja ratkaisuja asioiden eteentullessa jatkossa teen. Luoja yksin tietää… Kiitollinen olen siitä että olen saanut kasvatettua lapseni aikuisuuksiensa kynnykselle, nuorempikin aloittamassa keskiastetta kesän jälkeen.

Ole rohkea

Kun olit aikonut aloittaa

jotakin uutta ja ihanaa,

kuulit ehkä kun korvissa soi

ääniä tuolta ja ääniä täältä:

”Et sinä osaa!” ”Et sinä voi!

”Et edes uskalla uskaltaa!”

Vaan älä usko. Tietäsi kulje

kaikilta luuloilta korvasi sulje.

Elleivät voimasi perille yllä,

matkallakin on mukavaa kyllä.

Iloisena saatat sanoa nyt:

”Olenhan ainakin yrittänyt!”

”Ketä tahansa virkistää

kun löytää

uuden näkökulman elämään!”

Aikuiskasvatus. Riitta Hänninen. 23.4.1991

Kaappien kätköjen aina tuoretta ajatusta iltaan ja kesään meille kaikille!


 - Marska | Kommentoi



 Kohden Juhannusta
08.06.2018 22:58 | Marska

 

Olin jotenkin ihan pöllämystynyt viikolla käydessäni datanomikoulutukseen haastattelussa. Ensinnäkin olin tunnin etuajassa ja sitten iski nuha aulan remonttipölyistä nenän limakalvojen herkistyessä. No ampaisin liian aikaisin haastatteluun ja pahoittelin tietenkin toimintaani, sillä marssijärjestyshän se olla pitää. Katsotaan nyt sitten lisäkoulutusmahdollisuutta kun työmarkkinat eivät ole avautuneet – ainakaan vielä.

Jääkiekkokuvioiden Teemun äiti oli kuollut ja tämä laittoi ajattelemaan asiaa oman äidin poismenosta. Nuoremmalla tyttärellä on kaverina tyttö, jonka äiti menehtyi synnytykseen. Yleensähän äitiään ehtii ja oppii näkemään jopa suuttumiseen ja kyllästymiseen asti, mutta oma äiti on kuitenkin se henkilö josta maailmaan on putkahtanut. Niin paljon on varmaankin äiti-lapsi -suhteita kuin on äitejä ja lapsia. Millainen lie sinun suhteesi äitiisi ja millä häntä muistelet ja pidät yhteyksiä?

Luoja lemmen loi. Lempi lapsen toi. Lapsi hyvin voi, juo ja tupakoi (ainakin juodessaan jos ei muuten). Seksisuomen historiasta oli Ylen ohjelmaa  ja eläiminä ihminen on siinä missä muutkin eläimet viettiensä varassa lisäämntymishaluineen. Seksistä puhuminen on arkipäiväistynyt vaan seksikkyys sotkeutuu kiemuroihin hämärtäen itse asian eli seksuaalisen nautinnon noin niinkuin itse kenenkin henkilökohtaisella tasolla. Menneisyys ei palaa ja toivottavasti tästä on jokainen selvinnyt suhteellisen terveinä ja oppihaavansa nuolleina. Omalta osaltani olen ollut äitiysonnenhuumakuplassa, joka on jo puhjennut ja maailma avautunut näin oikeasti aikuisen naisen silmin + 40 vuotiaan näkökulmasta vielä ennen 50-vuoden villityksiä ja rajapyykkiä.

Palaan vielä kirjaston lukusalin viikon Anna -lehteen, jossa korostettiin rakkausseksin autuutta ja ihanuutta. Tunteilkaa, eläkää, kokekaa ja nauttikaa ihmiset elämässänne velvollisuuksista ja taakoista huolimatta. Läskitkin tulevat ja menevät, jos on itsekuria (Barbie motto: Don’t eat!) ja talous -, elämän -, terveys – ja perhetilanteet elävät ja vaihtelevat maittain, maanosittain ja tietenkin vielä kulloistenkin elämässä olevien pelinappuloiden toimesta siis sinun ja minun sekä muiden tuttujen ja tuntemattomien tällä hetkellä elävien. Tehkää siis niin kuin parhaaksi näette ja katsokaa mihin se on johtaakseen – mistä sitä etukäteen voi tosiaankaan tietää, vaikka miten kävisi mahdolliset vaihtoehdot mielessään lävitse ja olisi varovainenkin sekä harkitsisi tarkkaan niin tilannetaju ja -toimintakykyhän se ratkaisee? Ja kun tähän vielä lisätään vastavuoroisuus ja aitous ja avoimuus niin saadaan hyvää aikaan. Mustasukkaisuuden sijaan pitäisi pystyä ajattelemaan mitä minä tältä elämältä haluan - sitähän saa mitä tilaa. Mistä sinä olet tänään kiitollinen, mitkä asiat on elämässäsi hyvin?  

Kesän sato alkaa valua ruokapöytiin (kurkut, tomaatit, sipulit, perunat, salaatit, marjat...) joten nautitaan tästä kesästä ja kohdataan toisiamme - uimavedet ovat edelleen raikkaita ja virkistäviä pulahtaa eikä leväkukinnoistakaan ole havaintoja.   

 


 - Marska | Kommentoi



 Pitkää kuumaa kesää 2018
22.05.2018 11:45 | Marska

Aurinko hellii kesänlämmöllään ja luonto kukoistaa. Toivotaan kesän jatkuvan ja kaikille lomalaisille piisaavan näitä aurinkolomapäiväkelejä pitkälle syksyyn asti - saa sataakin mutta yöaikaan mielellään :) 

Eilen palautin puhelimen tehdasasetukset ja jo tänään tämä ilmoittaa kapasiteetin olevan kuormitettu. Liian innokas lataaja/kuvaaja vai jo vanhentunutta tekniikkaa? Jospa se siitä...

Sain kotvanen sitten puhelinhaastattelun ja nyt sitten jännään olenko kolmen onnekkaan joukossa saaden kesätöitä Finlaysonin pop up-myynnistä täältä Savonlinnasta - joka kymmenennellä kiinnostuneella tärppää.

Kävin illalla yöuinnilla kevätkesäyön koittaessa rantapolkuja koiran kanssa aikani ensin taaperrettuani lähilaiturilla Everlahdessa. Vesi on raikasta, vaan pintavesi lämpenee tänäänkin auringon porottaessa. Joko päässee viime viikon 15,5 c-asteeseen vai jo yli? 

Sanotaan että innostus on suurin voimavaramme. Se on enemmän kuin raha, mahti tai muu. Se on ajatus muuttettuna teoiksi. Mutta liikahan on liikaa. Nuorempi haastoi minut nimittäin kisaan viime lauantai-iltana auringonlaskua bongatessamme käydä katsomassa kumpi ensin autolta rapun ulko-ovella ja niinhän siinä kävi, että yritin noin 10 metrin etumatkansa tavoittaa oikaisten pihan puskien kautta, vaan pyörä tuli vastaan ja kaaduin. Nyt parantelen oikean käden rupia ja vasemman lonkan nytkähdystä yrittäessäni varoa hajottamasta pyörää allani. Kylmä tekee hyvää, joten iltauinnin jälkeen harpoin pari porrasaskelmaa kerralla kotiin teen juontiin, sillä niin hirvittävän kylmä tuli sisäisestikin.

Helle on hellinyt varhain tänä vuonna suomalaisia ja savonlinnalaisia. Eilisen säätiedotuksen mukaan maassamme on tänään jo kalenterikuukauden yhdeksäs hellepäivä menossa. 

Koululaisilla alkaa kevätlukukausityö päättymään ja ensi lauantaina puolentoista viikon päästä 2.6. koittaa kesäloma-aika. Nuorempi tytär on tämän kevään yksi yhdeksäsluokkalaisista ja syksyn tullen koulua keskiasteella aloitteleva. Koulutyöstään hän on jo saanut kiitosta paikallisen Rotaryklubin myöntämän Matkalippu tulevaisuuteen Kunniakirjan merkeissä "Hyvän käytöksen mittapuut" -kilpailusta. Vaatimattomana oli yllättynyt saamastaan kiitoksesta todeten kyllä kaverinsa olevan häntäkin paremmin käyttäytyvä. Ja sehän hienoa, että näkee muissakin palkitsemista ja hyvää. Kenet sinä palkitsisit tuttavapiiristäsi? Hyvät tavathan kaunistavat :)

 

 

 

 

 


( Päivitetty: 22.05.2018 12:14 )

 - Marska | Kommentoi


©2018 layout165 - suntuubi.com